1. Aikaiset linnut saa matoja
Tai ihan hyvin meni siihen asti, kunnes Nasser pääsi mun kohdalle ja sen takin alta putoava tölkki sai mut kompastumaan suojatiellä niin, että musta jää vietti alla, ja niin siinä sitten otettiin tuntumaa soran ja jään sotkemasta asfaltista Nasserin jatkaessa matkaa ostarin sivuovien ohitse lastauslaitureiden suuntaan, satunnaisten tölkkien tipahdellessa Nasserin takin sisältä maahan, jääden maahan puhjenneina sihisemään ja sylkemään kaljaa, kuin kotimatkan merkiksi sadun lapsosten jättämät pullanmurut matkan varrelle. Tässä tapauksessa minä olin se pullanmurut syövä lintuparvi, sillä "ei hyvää kaljaa sovi hukkaan heittää", tuumasin ryömiessäni jaloilleni ja lähtien eteenpäin vartijoilta karkuun kuin kolmijalkainen hevonen, takajaloilla ohjaten matkaa ja vapaalla kädellä kaljoja nopeasti maasta omaan reppuun kauhoen. Isompi vartijoista huusi pienemmälle "ei se kaasu yletä sinne vaikka sä heittäisit sen, molopää" ja jättivät takaa-ajon lyhyeen.
Kohtasin Nasserin kusenhajuisen kongin viereisillä roskiksilla. Repustani kuului sihinää, Nasserin keuhkoista pihinää. "Voinksmä kääntää sulta röökin?" se kysyi, ja mä annoin sille topan vehkeineen. Nasser rupesi kääntämään mun aromatopasta paskaisilla ja nikotiinin sekä tervan pysyvästi tahrimilla sormilla tottuneesti sätkää. Puhuessaan se kuulosti Hjallis Harkimolta, jonka kurkussa kasvaisi jäkälää ja keuhkoissa lilluisi litra tervaa, minkä nikotiinipitoisuus riittäisi tappamaan bussillisen peruskoululaisia pysyvästi. Yritin kääriä puhjenneita ja kaljaa hissukseen suihkuttavia tölkkejä muovikassiin samalla yhdestä juoden suoraan kyljestä kuin joku rujo valoisan vuorokaudenajan vampyyri.
Nasser kertoi sätkää kääntäessään, että se oli saanut Viktorilta tuntia aiemmin sähköpostia että oli herännyt putkasta aamulla naama ruvella, ja putkasta poispäästessä sillä oli vain toinen märkä kenkä, ei reppua eikä takkia eikä muita talvivaatetuksia eikä muistikuvaa eikä kännykkää. Se oli pyytänyt kytiltä luuria lainaan soittakseen sen NA-yhteyshenkilölle tai jollekin että saisi kyydin himaan tai jotain, tai voisiko kytät vaikka heittää keskustaan kun sieltä periferiasta on vittumaista lähteä kävelemään ilman takkia ja toista kenkää talvella, mutta kytät olivat vain nauraneet sille paskaisesti ja käskeneet suksimaan vittuun ennenkuin heittävät Viktorin takaisin putkaan. Viktor oli sitten kävellyt siinä aamusella keskustaan ostarin nurkille kahdeksaksi ja mennyt palvelutorille yleisökoneelta laittamaan sähköpostia Nasserille vara-avaimesta. Olivat sitten sopineet miitin puoleksi sinne ostarin alakerran hieromatuolien hollille. Kello oli varttia yli. Takaisin ostariin, mutta ekaksi vuotavat kaljat naamariin ja ehjät reppuun, jonka pohjasta tiputti kaljaa.
Saavuttiin siihen hieromatuoleille, ja siellä Viktor askeltelikin paikoillaan levottomasti. Moikkasin Viktoria ja sanoin jätkille, että "venatkaa hetki, mä käyn yytsii paperia" ja suuntasin tusinakaupan kassojen suuntaan vapauttamaan telineestä muutaman mainos- ja tarjouslehtisen repun pohjan kuivaamiseksi. Otin käteeni hyvän nipun ja menin paketointipisteelle kuivaamaan kaljan kasteleman reppuni sisustaa. Kaljat siirsin ensin repusta kassiin, ja kassin laitoin lattialle pois tieltä. Kaikki kaljassa uitetut kuitit ja vässyiksi taitellut kirjekuoret saivat lähteä repusta, ja siihen ne lätsähtivät pakkauspisteen viereen lattialle siististi, ja perässä seurasi kaljan kuivaukseen surkeasti sopivia, mutta kaljasta märkiä mainoslehtisten ryttyä ja revittyjä irtosivuja. Jätin repun pohjalle varuiksi pari levitettyä mainoslehtistä, ja poistuin paikalta jatkamaan miittiä Nasserin ja Viktorin kanssa. Pääsin todistamaan puolitajuttoman Viktorin poistaluttamista kahden isomman ja parempikuntoisemman vartijan, kuin aiemmin kohtaamamme, toimesta. Toinen vartijoista oli että "hyi vittu, yrjöttää!" ja toinen oli että "aina tätä samaa saatanan paskaa näiden kanssa!" kantaessaan ja raahatessaan Viktoria kohti huoltohissejä. Hieromatuolien eteen jäivät vain minä ja Nasser, sekä paskan tahrima hieromatuoli, josta seurasi tipoittainen ja hieno ripulivana Viktorin ja vartijoiden takana sulkeutuvalle hissinovelle. Siivooja oli tulossa päättäväisesti kohti meitä sekä ihmisen ulosteella tahrittua hieromatuolia. Päätimme lähteä pois paikalta ja ylempään kerrokseen. Kahvilan kohdalla kysyin Nasserilta että "broo mitä vittua tossa oikein tapahtui? Mä käänsin mun selän kymmeneksi minuutiksi!"
"Voinksmä kääntää sulta röökin?", kysyi Nasser, ja minähän annoin sille topan vehkeineen. Nasser rupesi kääntämään mun aromatopasta paskaisilla ja nikotiinin sekä tervan pysyvästi tahrimilla sormilla tottuneesti sätkää. Nasser kertoi sätkää kääntäessään, että "Viktor pyys multa pari euroa hieromatuolia varten, joten piffasin sille sen verran ja sit se kävi istumaan. Sit se kerto et oli nähny tossa palvelutorilla Jantun ja se oli saanut siltä kaks sataviiskytästä lyricaa ja 5 katulolia velaks, ja se oli meitä odotellessa syöny ne samantien koska sillä oli niin karseet reflat ja darude, eikä se ollu syöny varmaan kahteen päivään. Viktor oli haukotellu ja sanonu jotain että hirvee ku refloissa käy paskattaan vaikkei oo syöny, ja sit se rupes kuorsaamaan ja just kun rupes lurina kuulumaan niin tuolta ylhäältä tuli ne vartijat ja lopun sä näitkin."
No me mentiin sit perimmäisistä sivuovista ulos ja mä olin että "lähetään käymään iblos yksillä ja katotaan jos joltaki sais säädettyä akuutit nipit" ja Nasser oli et "jepa, mennää vaan, mut oliks sul sitä kaljaa, vois matkalla vetää yhet" ja sithän mä tajusin että se kaljakassi jäi sinne tusinakaupan pakkauspisteelle! No hirveellä kiireellä takas sinne ja siinä just siivooja mätti niitä kaljasia putsauspapereita kärryjensä roskikseen. Yritin yytsiä kassia. Ei näkynyt. Olin sille siivoojalle että "anteeksi mutta ootsä-" "MINÄ KUTSUN NYT VARTIJAT JA NE SOITTAA POLIISIT ELLETTE TE PASKAHOUSUT LÄHDE NYT MENEMÄÄN TÄÄLTÄ! ANTAA VETÄÄ!"
Kello oli varttia yli 10. Vittu mä sanon.
---